15.10.2007

Bussikäyttäytymisen ABC 1.0

(edit: 07.02.2008, vähän muokattu sivua fonttien jne osalta)

Osa meistä ihmisistä on jollakin lailla linkitetty busseihin. Noihin pyörällisiin julkisiin kulkuneuvoihin. Osa pakosta, osa omasta valinnastaan. Minä ehkä enemmän tai vähemmän molemmista, ehkä kuten useimmat muutkin. Julkiset kulkuneuvot ovat yksi niistä välttämättömistä pahoista, instituutioista, joita monelta suunnalta yhtä aikaisesti sekä tuetaan että tuhotaan. Jos kaupunkilaiselta, varsinkin suurimmissa kaupungeissa, pyydetään bussiliikenteelle arvosana, se on varmaan tyyliin: "ihan jees". Periferian peräkukkuloilla asuvilla ei ole antaa arvosanaa, kun ei ole bussejakaan. Kaikki ymmärtävät, että yksityisautoilu ei ole pitkällä tähtäimellä järkevää. Mutta kaikille tuntuu olevan oma napa lähimpänä, mikä on toisaalta ymmärrettävää. Itse en loppujen lopuksi koe ylitsepääsemättömäksi pahaksi istua 1,5-2 tuntia bussissa päivittäin. Omalla autolla työmatkat enemmän kuin puolittuisivat. Olen melkein fillarillakin kerennyt samaan vauhtiin kuin bussi. Tämän sanottuani päästäänkin seuraavaan aiheeseen.


AINA MYÖHÄSSÄ..


Miksiköhän bussit mahtaa myöhästellä? Siihen on varmaankin syynä aikataulujen kireys, hmmm. Ei ehkä kuitenkaan, sillä sama bussi kulkee osan vuodesta tai vuorokaudesta helposti ajallaan. Bussiaikataulua ei voi loputtomasti höllentää. Linjabiilit on kalliita härveleitä seisottaa teitten poskessa. Ja luppoajaltakin kuskille on maksettava, eikö totta. Väitän, että juuri silloin, kun aamu- tai iltaruuhkassa kiroilet bussin myöhässäoloa, vaikka et sitä edes muulloin käytä (kuinka monta kättä nouseekaan), syy ei ole kuskissa eikä autossa. Viimeisenä bussiyhtiössä tai aikataulussa. Se on kuule sinussa ja minussa.

LINJA-AUTOSSA ON TUNNELMAA - JOS KÄYTTÄYDYTÄÄN


Pääkaupunkiseudulla vähän busseissa kolunneena tulee huomattua, että siellä ihmiset on varmaan pakon sanelemana oppineet edes alkeet, kirjoittamattomasta bussikäyttäytymisen pyhästä kirjasta. Siellä tosin koko systeemi on sen verran isommassa mittakaavassa, että jos 15% porukasta käyttäytyisi aivan urvelona niin ainutkaan auto ei perille kerkeisi ajoissa. Luetellaanpa ne merkittävimmät säännöt. (satunnaisessa järjestyksessä)

  1. Pysäytä bussi
  2. Jos olet yksin pysäkillä, ilmoita kuljettajalle, jos et ole nousemassa kyytiin
  3. Varaa matkakorttisi tai rahat valmiiksi
  4. Poistu ripeästi takaovesta, jos sellainen on
  5. Ota selvää takaovesta ennen kuin bussi on pysähtynyt

Osalle voivat nuo olla jotenkin itsestäänselvyyksiä, ja hip hurraa. Mutta kun ne pitäisi olla itsestäänselvyyksiä kaikille. Jos mietit, että ruuhka-aikana yhden vuoron (päätepysäkkien välillä) nousee kyytiin ja poistuu kymmeniä ellei satoja ihmisiä. Jos jokainen tuhlaa toisten aikaa muutamankin sekunnin, se on hyvin äkkiä minuutteja. Jokainen ylimääräinen viive (sana viipe, pitäisi poistaa aivoleikkauksella sen keksineen hemmon päästä, sanon minä) kumuloituu, ja lumipalloefektin lailla luo perhosefektinä kaaoksen.

Jo pelkästään se, että joku laiskuuttaan poistuu etuovesta ja estää samalla uusien matkustajien rahastamisen, aiheuttaa helposti kymmenen sekunnin menetyksen. Liikuntarajoitteiset on asia erikseen, heillä ei ole vaihtoehtoa. Tai se vaihtoehto, poistua takaoven kautta, maksaisi vielä enemmän aikaa. Joten ole kärsivällinen vanhuksia ja liikuntarajoitteisia kohtaan. Jos jalka ei nouse niin se ei nouse, kuinka tahansa huokailet olan takaa.

KUSKIT, HEITÄ ON MONEEN JUNAAN

Olen elämäni aikana törmännyt mitä erikoisempiin kuskeihin. Pääsääntöisesti kuskit on hyviä, mutta ensin otetaan pari huonoa esimerkkiä. Ensinnäkin kuskeille pitäisi laittaa esim. Taipale telematicsin Sensior (mukava pikku värkki, yksinkertainen ja toimiva innovaatio), ja siihen sellainen laajennus, että huono ajotapa aiheuttaisi kunnon sähköshokin, vaikka suoraan sukuelimiin. On se kumma, miten jotkut kuljettajan tuntuvat ajavan kuin Ruusperi ("mikä on kissa sen, sen kun varoo pikkasen" - J. Leskinen): jarrua poletaan viimesekunnilla ja lusikka lyödään heti pohjaan kun vaan voidaan. Eli meno on kuin törmäilyautossa. Saa siinä sitten puristaa rystyset valkeina massakuljetusvälineen solumuovisia perseenalusia. Äkkinäiset kiihdytykset ja ohjausliikkeet on todella epämiellyttäviä, kun ei edes ole rattia mistä pitää kiinni, ei ole persauksenalusesta tukeva pitää kiinni, ei. Toinen tämän hätäisen ajotyylin sovellus on eräällä kujettajalla, jonka kyydittävänä istuskelen keskimäärin joka toinen viikko. Se mies jotenkin haluaa saada kaikki kyytiin vaikka väkisin. Stoppailee vaikkei kukaan ole lähössäkään kyytiin ja vastaavasti yrittää kiilata muitten bussien eteen, ettei vaan jäisi jonon hännille keräämään jäännöspisteitä.

Eri asia on sitten toisella paikallisliikennettä hoitavalla yhtiöllä. Sinne on kyllä valittu tylyintä porukkaa ikinä. Tai sitten kuskit on lukeneet työehtosopimuksen ja siellä ei puhuta palvelusta, ja liikennöitsijä ei sitten ole suostunut siitä likaisen työn lisää maksamaan. Jos sanot huomenta, niin kuskit järkiään kääntää päänsä pois ja ojentaa kättään: lippu eli rahat tai alkaa mykkäkoulu. Erikoista menoa.

Mutta on niitä hyviäkin kuskeja. Eräs täälläpäin kuljettajana oleva vähemmistön edustaja on yksi maailman parhaista. Iloinen avulias ja hauskakin vielä. Lisäksi tuolta idän suunnalta (tai koillisesta tarkastetaan kartoista myöhemmin) saapuvassa bussissa on toinen hyvä esimerkki. Hän aina palvelee kyytiläisiä kuin kuninkaallisia. Asiakkaita aina autetaan. Ja niihin ennen kaikkea luotetaan. Uskomattoman hienoa tänä aikana, jolloin luottamusta ei herätä edes hikiset vaatteet (Jaakko Teppo).

-TP-

26.9.2007

Pikkuriikkiset "suurkaupungit" 1.11

(kirotus vihrei siin paneudumma sitten myöhemmin :) )
Luit aivan oikein. Jutun aihe on pikkuriikkiset Suurkaupungit. Lähteenä nippelitiedolle on Wikipedia ja Tieteen kuvalehti 3/2007.


Lontoo

Otetaanpas hampaisiin Lontoo. Lontoohan sattuu olemaan
Yhdistyneen kuningaskunnan ja Englannin pääkaupunki. Jos joku nyt pystyy olemaan tietämättä tuota, ehkä kaikkia ei maantieto kiinnosta, olisko niin tarvekaan.
  • Väkiluku : 7 421 228
  • Pinta-ala : 1579 km²
Väkiluku on suurempi kuin koko Suomen väkiluku, kirkkaasti. Taitaapa olla, mitä nelisenkymmentä prosenttia enemmän. Mutta katsokaas pinta-alaa.

Suomen kuntien kokotilastossa (kirjoitushetkellä) sijalla 36. oleva Viitasaari on 1 589,24 km² pinta-alallaan suurempi. Suomen suurin kunta Inari on noin ysksitoista kertaa suurempi.

Lontoon väkitiheys on 4761/km² mutta Inarissa se on taas 0,5. Eli jokaista Inarilaista kohden on 2 km² lääniä missä pörrätä. On Inarilaisilla asiat kohillaan. Voi ikään kuin kävellä munasillaan pihoilla aika rauhassa, tai taitaapa sielläkin jonkunlainen keskusta olla, en tiijjä kun en tunnusta käyneeni. Mielelläni siellä oleskelisin, ei sillä.


Väkirikkaat kaupungit

Jotenkin kumma, että ihmisillä on joku sairaalloinen vietti työntäytyä just sinne minne kaikki muutkin. Ei ihme, että suurkaupungeissa on valtavasti rikollisuutta, väkivaltaa, pelkoa ja vaikka sun mitä. Mutta se ei ole sinällään ihme. Sillä onhan Suomessakin, siis meissä reilussa viidessä miljoonassa, varmaan melkein kaikki taudit ja oikut mitä voi kuvitella. Ehkä jopa vähän enemmän. Kun sitten miettii, että suurkaupungit (siis väkiluvultaan, toim. huom.) ovat sinällään jo melko suuria kansakuntia, itsessään. Sellaiseen väkimäärään sopii kaikki mahdolliset ihmistyypit, sairaudet jne.

Kun tässä pikasesti kattelin väentiheyksiä joissakin suurkaupungeissa:
  • 16 808 /km² Peking
  • 16 548 /km² Monako (väkiluku 32 270)
  • 9 684,5 /km² Moskova
  • 6 993 /km² Tokio
  • 6673,3 /km² New York
  • 27 220 /km² Mumbai
Äkkiäkin kyhätyssä listassa tulee selville, että ihmiset on loppuun umpihullua porukkaa, tai tyhmää. Mutta toisaalta kyynisesti ajateltuna isot asukaskeskittymät ovat otollista maaperää mahdollisille pandemioille, niin siinäpähän kaatuu ukkoa kun pipoa kun joku super flunssa iskee. Kun miettii, että surullisen kuuluisa ns Enspanjantauti vei ennenaikaiseen hautaan 50-100 miljoonaa ihmistä. Ja kun suomen veljessodan tietämillä ei juuri lentokoneilla matkusteltu, mutta tosin keskusteltiin kasvotusten enemmän kun nyt netti-aikakautena.

Kaupungistuminen

Kaupungistuminen etenee nopeammin kuin aavikot, tästä tosin minulla ei ole tieteellistä ja tutkittua tietoa, mutta sen täytyy olla niin. Levittäytyväthän kaupungitkin aavikoille, missä noin äkkiseltään ei olisi kovinkaan järkevää asua, tai miten sen nyt ottaa. Ei taida aina se betoni- ja asfalttiviidakkokaan olla asuinympäristönä sieltä fiksuimmasta päästä. Tämä, (epä)armon vuosi, 2007 (Anno domini MMVII) on sitten ensimmäinen vuosi, kun kaupungeissa on enemmän väkeä kuin maaseudulla. (Ja ilo oli ylimmillään (liitä yleisön kohina tähän :) ) ).

Jos hetkenkään mietit asiaa, luulisi pelottavan, tai nyt ainakin pikkusen huolestuttavan moinen tieto. Mietipäs hetkinen mistä ruoka tulee, niin tehtaistapa... ei kun... Maalta! Eli ruokkijoita on sitten virallisesti vähemmän kuin ruokittavia, ja kun ottaa huomioon, että maalta se tulee maalaistenkin ruoka, nykyisin tosin kaupunkien tehtaitten kautta paljolti, mutta pointti taisi tulla selväksi. Tilanne on tietysti ollut tämä Pohjois-Amerikan (80,1%) ja Euroopan (73%) osalta pitkään näin. Tai pitkään ja pitkään, korkeintaan kymmeniä vuosia, veikkasin. Nyt on myös Etelä-Amerikassakin päästy urbaaniin elämänmalliin kiinni, sielläkin 53,2% immeisistä polttaa kalorinsa kaupungeissa.

Jos nykyinen kehitys jatkuu, jos sitä kehityksenä voi pitää, niin missä on kaupunkien kasvun raja? Koska periaatteessa kaupungin kasvulle ei ole ylärajaa, jos vaan otollista rakennusmaata löytyy ja energiaa laitteille ja ihmiselle saadaan tuotettua ja tuotatettua riittävästi ja riittävän halvalla. Eikä mantereenkaan loppuminen ole este, sillä Tokiokin on laajentunut voimakkaasti merelle pengerretylle täyttömaalle. Niin jonka ennustetaan pettävän voimakkaassa maanjäristyksessä upottavaksi liejuksi, ja onhan kaupunki nerokkaasti sijoitettu juuri kahden mannerlaatan liitokseen, kuten Los Angeles.

Mutta...

Kaikkee sitä ihmisen päähän juolahtaa, mutta pohtimisen aihetta. Itse kullekin.

-TP-

21.9.2007

Maailman parhaat keksinnöt. 1.0.1

Ihminen on keksinyt mitä ihmeellisempiä juttuja. Ainakin se luulee keksineensä. Monet keksinnöt on tietysti ollut tavalla tai toisella luonnossa ns. arkipäivää jo ajat sitten.

Mitkä ne mahtaa olla ihmisen parhaat keksinnöt. Ainakaan niitä ei saa numerojärjestykseen. Mutta kuka estää yrittämästä, hä...

Jospa helpotetaan hieman ja jätetään tuli ja sen johdannaiset pois ja pyörä itsenäisenä keksintönä.

Mikä helpottaa nykyihmisen elämää selkeimmin. Kaikki jotka huutaa tässä vaiheessa KAUKOSÄÄDIN, menkööt nurkkaan häpeämään.

Itse tässä kuumeenkourissa voisin väittää, että kärkinelikko muodostuu pyykkikone, tiskikone, linja-auto (joillekkin lienee henkilöauto tärkeämpi, mutta I don't care :) ) jääkaappi akselilta.

Mieti oikeasti miten paljon töitä vaateiden pesusta tulis jos tekisit sen hauismenetelmällä. Taitaisi monesti päälle mennä kohtuullisen paskastakin vaatetta. Tiskikone on jees, mutta tiskaaminen sentään onnistuu kohtuu vaivalla, mutta pyykkääminen olisi kyllä hirveä homma.

Niin ehkä imurikin on ihan kelpokeksintö.

Mutta vesivessa on vaan mukavuustekijä. Ulkohuussi toimii ja riittävän väljästi toteutettuna ei haisekaan kuten moderni vesivetoinen, usko tai älä, urbaani paskoja...

Niin no, tietysti nykylääketiede mahtavine mömmöineen voisi olla listalla myös, mutta se on liian laaja asia, jotta sitä voisi väittää keksinnöksi...

Mieti hiljaa itseksesi mikä keksintö säästää eniten aikaasi tai vaivaa... Tämä on mielenkiintoinen juttu pohdittavaksi...

ps. Tietokone on paska keksintö, se vie kaiken ajan, mielenterveyden, rahat ja hermot. Paholaisen keksintö, sanon minä...

16.9.2007

Blogi avatttu

Heppa,

Blogi on auki ja ammottaa tyhjyyttään. Palaan asiaan kun on jotain asiaa...

-TP-